Reflector syntyi, jotta kaksi perustajaa saisivat itselleen hyvän työpaikan. Reflector kasvoi, koska myös kavereille haluttiin antaa mahdollisuus hyvään työpaikkaan. Edelleen noin 12 vuotta myöhemmin yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista on olla hyvä työpaikka työntekijöilleen. Mutta mitä tarkoittaa se, että työpaikka on hyvä? Mitä pitää tapahtua, jotta työntekijät kokevat työpaikan hyväksi?
Kauppalehti Faktan kesäkuun numerossa (6/2022) on Harvard Business Review’n artikkeliin perustuva juttu: ”Miten luoda työ, jota ihmiset rakastavat?”. Artikkelissa pohditaan työhön ja työnantajaan sitoutumista, työssä jaksamista, suorituskykyä ja onnellisuutta työssä. Tärkeimpinä asioina pidetään intoa omaan työhön – ei vain joskus, vaan joka päivä, mahdollisuutta käyttää omia vahvuuksiaan sekä tehdä sitä, missä on hyvä ja mitä rakastaa. Kaikkea ei tarvitse rakastaa, mutta artikkelin mukaan työssä pitäisi olla vähintään 20 % sellaista, mihin tuntee intohimoa. Jotain, mikä saa aivoissa aikaan mielihyvää ja iloa tuottavan kemiallisen cocktailin. Vähän niin kuin rakastuessa ihmiseen, lemmikkiin tai ihastuessa taiteeseen. Adrenaliini virtaa ja tuntuu, että pystyy mihin vain: ”ihminen on liekeissä, mutta ei pala loppuun”. Tunnistan omasta työstäni tällaisia hetkiä. Minulla ne yleensä liittyvät siihen, että koen voivani oikeasti auttaa tai siihen, että yhteistyö on sujuvaa ja luottamukseen perustuvaa, sekä siihen, että kaikki haluavat yhteistä hyvää.
Innostuksen ja intohimon aihioita
Jotta pystytään luomaan hyvä työpaikka, pitää ymmärtää, mitä hyvyys tarkoittaa. Sen saa selville vain kysymällä. Kysymykseen ”mikä on arvokkainta Reflectorissa?” sain reflectorlaisilta monia erilaisia vastauksia. Useimmiten mainittiin työkaverit, avoimuus, välittäminen, yhteishenki ja asiantuntijuus. Koska yllä mainitun artikkelin mukaan rakkaus työhön on keskeinen voimavaratekijä, pitää seuraavaksi kysyä: ”mikä on parasta työssäsi, mikä saa sinut innostumaan?”. Uskon, että tähänkin tulee monia erilaisia vastauksia. Ihmiset ovat erilaisia, joten ”one size does not fit all”.
Miikka Huhta ja Visa Myllyntaus määrittelevät työntekijäkokemuksen kirjassaan Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus näin: ”Työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksesta työntekijässä heräävät ajatukset ja tunteet”. Kokemus – hyvä tai huono – syntyy ihan jokapäiväisissä kohtaamisissa ja asioiden hoitamisissa. Ei se ole sen monimutkaisempaa. Toisaalta se on juuri niin arkipäiväistä ja yksinkertaista, ettei siihen välttämättä huomaa panostaa. Organisaation ulkopuolella pitää tyytyä työnantajamielikuvaan. Ajatukseen ja tulkintaan siitä, miltä työpaikka vaikuttaa, mitä se voisi tarjota juuri minulle ja olisinko minä sopiva juuri tähän työpaikkaan. Tuon mielikuvan pitäisi olla mahdollisimman totta – niin hyvässä kuin pahassa. Kuten sanottu, kaikki ei sovi kaikille.
On tärkeää ylläpitää kulttuuria, missä työntekijöille annetaan yksilöllisesti mahdollisuuksia, kuullaan jokaisen toiveita ja tulevaisuuden suunnitelmia, jotta voidaan myös mahdollistaa niitä. Tehdään parhaamme, jotta työssä tulisi innostuksen ja intohimon aihioita jokaiselle. Pienessä, henkilökohtaisesti johdetussa yrityksessä tämä on helppo toteuttaa. Kasvavassa organisaatiossa yksilöllisyyden säilyttämiseen pitää kiinnittää huomiota. ”Olla hyvä työpaikka työntekijöilleen” tulee edelleen olemaan yksi tärkeimmistä arvoistamme. Se on niin vahvasti Reflectorin DNA:ssa, ettei se lähde pois kulumallakaan. Ja hyvä niin.
